Lääketieteelliset alat siirtyivät yhteisvalintaan vuoden 2018 opiskelijavalinnassa. Yhteisvalinta tarkoittaa, että sama valintakoe pätee kaikkiin Suomen lääketieteellisiin tiedekuntiin. Pääsykoe on aiemminkin ollut kaikissa yliopistoissa samanlainen, mutta aiemmin hakija voi hakea vain yhteen yliopistoon, ja valinta tapahtui kyseisen koulutusyksikön valintaperusteiden mukaisesti.
– Yhteisvalinnassa kilpailu tiedekuntien kesken kiristyy, kun opiskelijat valitsevat viidestä hakukohteesta (huom. toteutuneessa valintamallissa hakukohteita on kuusi), arvioi tulollaan olevaa uudistusta tuolloinen valtakunnallisen valintatoimikunnan puheenjohtaja, dekaani Kyösti Oikarinen Oulun yliopiston parin vuoden takaisessa tiedotteessa (18.10.2017).
– Nyt sitten saamme vastauksen siihenkin kysymykseen, onko johonkin lääketieteelliseen oikeasti vaikeampi päästä kuin johonkin toiseen – sellainen oletushan on ollut, että Helsinkiin olisi vaikeinta päästä, mutta emme me oikeasti tiedä sitä, pohti puolestaan dekaani Risto Renkonen HY:n verkkosivuilla (20.10.2017).
Alueelliseen tasapainoon pyritään
Oikarisen ennustus näytti ikävällä tavalla käyvän toteen vuoden 2018 valinnassa. Opetushallinnon Vipunen-tilastopalvelun mukaan esimerkiksi Oulun yliopistosta hammaslääketieteen opiskelupaikan vastaanottaneista 50 opiskelijasta peräti 16 oli lähtöisin Uudeltamaalta ja 5 Varsinais-Suomesta.
Myös Itä-Suomen yliopistoon valituissa eteläsuomalaisten osuus oli merkittävä. Uudeltamaalta lähtöisin olevia oli 11 ja Varsinais-Suomesta 6, kun pohjoissavolaisia oli 11 ja pohjoiskarjalaisia 3.
Opiskelijan kotipaikalla on tutkitusti iso merkitys työelämään sijoittumisen kannalta, sillä moni palaa valmistuttuaan kotiseudulleen. Hammaslääkäriliitto on esimerkiksi kannattanut hammaslääketieteen sisäänoton pienentämistä, mutta katsoo, että koulutus tulisi kuitenkin säilyttää kaikissa neljässä peruskoulutusyksikössä hammaslääkärien alueellisen tasapainon takaamiseksi.
– Viime vuonna tilanne näytti kieltämättä huolestuttavalta, sillä Etelä-Suomi painottui aiempaa vahvemmin sisään päässeiden jakaumassa, kertoo tutkinto-ohjelmavastaava, dosentti Raija Lähdesmäki Oulun yliopistosta.
– Tänä vuonna kuitenkin näyttää, että tilanne on palaamassa entiseen. Sisään päässeiden osalta tilanne on alueellisuusnäkökulmasta hyvä. Oulun yliopiston hammaslääkärikoulutukseen hyväksytyistä 25 prosenttia oli lähtöisin Etelä-Suomesta ja 75 prosenttia Keski-Suomesta ja pohjoisemmasta.
– Oulun yliopiston tavoitteena on kouluttaa hammaslääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä pohjoisen tarpeisiin. Siksi tilanteen kehittymistä on seurattava tiiviisti, muistuttaa tutkimusyksikön johtaja professori Vuokko Anttonen.
Erikoissuunnittelija, lääketieteen alojen yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia vahvistaa tilanteen kehityksen.
– Ensimmäinen yhteisvalinnan vuosi herätti huolta, mutta tänä vuonna tosiaan hammaslääketieteessä tilanne tasoittui. Opiskelemaan hyväksyttyjen kotipaikan osalta alueellinen jakauma oli tänä vuonna melko lailla sama kuin jo ennen yhteisvalintaa, Hallia kertoo.
– Viime vuonna kaikista hammaslääketieteen hakukohteisiin hyväksytyistä 83 prosenttia pääsi ensimmäiseksi hakutoiveeksi asettamaansa hammaslääketieteen hakukohteeseen, tänä vuonna vastaava määrä oli jo 90 prosenttia. Esimerkiksi Oulun ensimmäiseksi hakutoiveekseen oli viime vuonna hyväksytyistä asettanut 76 prosenttia ja tänä vuonna lähes kaikki hyväksytyt eli 98 prosenttia. Myös Itä-Suomessa tilanne hieman tasaantui.
Helsingin yliopistoon hammaslääketiedettä opiskelemaan hyväksytyistä selvä enemmistö on lähtöisin Uudeltamaalta ja Turun yliopistoon noin puolet Varsinais-Suomesta niin vuonna 2018 kuin tänäkin vuonna.
Ensikertalaisuus puree
Lääketieteellisten alojen opiskelijavalinnassa 65 prosenttia aloituspaikoista on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Ensikertalaiskiintiöiden tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa.
– Ensikertalaisuus sisäänpääsykriteereinä näyttää tänä vuonna ensimmäisen kerran purreen halutusti. Hammaslääketieteessä ensikertalaisuus vaikutti valinnan tulokseen koepisteillä valittavien valintajonossa kaikissa hakukohteissa ja yhteispisteillä valittavien osalta kaikkialla muualla paitsi Turussa, kertoo Hallia.
Sisään pääsi siis ensikertalaisia, joilla oli vähemmän pisteitä kuin ei-ensikertalaisilla.
– Voidaan sanoa, että tänä vuonna ensikertalaisuudella oli valintaan merkittävä vaikutus. Tässä mielessä ensikertalaisuuskiintiöitä koskevien lakimuutosten taustalla olleet tavoitteet siten täyttyivät.
Hammaslääketieteen perinteiseen naisvaltaisuuteen eivät uudet valintamenettelyt ole tuoneet muutosta.
– Miesten osuus sisään päässeistä on vähäinen, enimmillään noin kolmasosa kaikissa yliopistoissa, mainitsee Hallia.
Todistusvalinta tulee 2020
Vuodesta 2012 alkaen lääketieteellisten alojen pääsykoe on pohjautunut lukion fysiikan, kemian ja biologian opetussuunnitelmaan, sitä ennen oli päähän päntättävänä pitkään myös valintakoekirja. Vuodesta 2020 alkaen yliopistojen opiskelijavalinta tapahtuu pääosin ylioppilastutkinnon arvosanojen pohjalta.
– Lääketieteellisille aloille on tulossa todistusvalinta osaksi opiskelijavalintoja vuoden 2020 valinnassa. Todistusvalinnassa valittaville varataan 51 prosenttia aloituspaikoista myös jokaisessa hammaslääketieteen hakukohteessa, Hallia kertoo.
Todistusvalinta perustuu ylioppilastutkinnon arvosanoihin, ja valinnassa annettavat pisteet määräytyvät erikseen kuvatun pisteytystaulukon perusteella. Lukion yksittäisten kurssien arvosanoja eli lukion päättötodistusta ei käytetä.
– Todistusvalinnassa käytettäviä pisteytysperiaatteita valmisteltiin lääketieteellisten alojen osalta huolellisesti perustaen päätökset huomioitavista aineista selvityksiin lääketieteellisille aloille hakeneiden ja hyväksyttyjen ylioppilaskirjoituksissa kirjoittamista aineista sekä koelaskelmiin aikaisempien vuosien hakija-aineistojen pohjalta. Todistusvalinnassa kaikki aloituspaikat on varattu ensikertalaisille.
Todistusvalinnan lisänä säilyy valintakoe, josta saatavien pisteiden perusteella valittaville varataan kussakin hakukohteessa loput 49 prosenttia aloituspaikoista.
Entä antaako yhteisvalinta vastauksen dekaani Renkosen esittämään kysymykseen? Onko Helsingin yliopistoon pääsy kinkkisintä? Vuoden 2018 haussa näin oli, mutta 2019 yhteispistejonosta ensikertalaisena hammaslääketieteen sisäänpääsyyn tarvittiin eniten pisteitä Ouluun ja ei-ensikertalaisena Helsinkiin. Koepistejonosta vaikeinta ensikertalaisten sisäänpääsy oli Turkuun ja ei-ensikertalaisten Kuopioon.
Lähteinä on haastattelujen lisäksi käytetty verkkosisältöjä vipunen.fi, minedu.fi, www.laaketieteelliset.fi, yliopistojen verkkosivut, www.hammaslaakariliitto.fi.