Artikkelissa kuvataan suun terveydenhuoltojärjestelmiä sekä yleisesti että erityisesti vähäosaisten ryhmien kannalta neljässä Pohjoismaassa. Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä useita järjestelmiä, joilla tuetaan vähäosaisten väestöryhmien suun terveydenhuoltoa.

Tutkimukset osoittavat, että sosiaalinen vähäosaisuus on Pohjoismaissa myös lapsilla huomattava huonon suunterveyden riskitekijä. Suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä työ ei välttämättä tavoita vähäosaisia lapsia eivätkä he myöskään käy tarkastuksissa tai hoidoissa kuten muut lapset. Huono-osaisten alueiden lapsille räätälöityjen suunterveysinterventioiden järjestelmällinen dokumentointi ja analysointi vaatii moniammatillista tutkimusotetta ja hammashoitoloiden osallistumista.

Katsauksessa esitetään tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten geneettiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat karieksen ja parodontiitin kehittymiseen, sekä kysytään, asettavatko eri väestöryhmien erilaiset kulttuuriset ja sosiaaliset piirteet tai yksilölliset suunterveyteen liittyvät näkökulmat uusia, aiemmasta poikkeavia vaatimuksia pohjoismaisille suun terveydenhuoltojärjestelmille.

Artikkelissa kootaan yhteen tämänhetkinen tutkimustieto, joka koskee suunterveyteen liittyvää sosiaalista eriarvoisuutta Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa.

Katsauksessa esitellään terveyteen liittyvän eriarvoisuuden teoreettisia käsitteitä ja pohditaan, kuinka suunterveyteen liittyvää eriarvoisuutta eri väestöryhmissä voidaan kaventaa.