Hammaslääkäri

onsdag 25.11.2020

Väitös: Nepalilaiskoululaisten karies heikentää elämänlaatua monella tavoin

Tämän poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli tutkia nepalilaisten koululaisten suunterveyttä ja siihen liittyvää elämänlaatua. Lisäksi selvitettiin karieksen ja sen seurausten, mm. oireiden ja tulehdusten, yhteyttä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun, sosiodemografisiin ja antropometrisiin tekijöihin, suunterveyskäyttäytymiseen ja koulupoissa-oloihin sekä -menestykseen.  

Tutkimus toteutettiin 18:ssa satunnaisesti valitussa Nepalin piirikunnassa, jotka edustivat sekä kaikkia maan viittä kehitysaluetta että kolmea ekologista aluetta. Yhteensä Nepalissa on 75 piirikuntaa. Mukaan kutsutuista 1 157 koululaisesta (27 koulua, mukavuusotos) 1 137 osallistui sekä kysely- että kliiniseen tutkimukseen. Tutkimukseen osallistuneet koululaiset edustivat Maailman terveysjärjestön (WHO) indeksi-ikäryhmiä: 5–6-vuotiaat (n = 340), 12-vuotiaat (n = 414) ja 15-vuotiaat (n = 383).

Tutkimus paljasti, että suun sairaudet ovat nepalilaisten koululaisten keskuudessa yleisiä. Keskimäärin koululaisilla oli 2,9 korjausta vaativaa vaurioita. Korjausta vaativia vaurioita (dt+DT) esiintyi 62–79 %:lla lapsista, ja 97 %:lla ilmeni ienverenvuotoa ainakin yhdessä sekstantissa. Joka kolmannella lapsella havaittiin hoitamattoman karieksen vakavia seurauksia (pufa+PUFA), ja joka kymmenennellä ilmeni sekä kariesta että sen vakavia seurauksia. Erityisesti 5–6-vuotiaiden ikäryhmässä esiintyi kariesta ja sen vakavia seurauksia. Ienverenvuoto (BOP > 15 %:ssa hampaista) oli erittäin yleistä koko tutkimusjoukossa.

Suurimmalla osalla nepalilaisista koululaisista (67 %) oli tapana harjata hampaitaan vain kerran päivässä. Lähes kaikki (96 %) osallistujat käyttivät hammastahnaa, mutta tuskin kukaan (9 %) tiesi, sisälsikö heidän hammastahnansa fluoria. Viisi- ja kuusivuotiaat kuluttivat makeita leipomotuotteita ja makeisia useammin kuin muut ikäryhmät. 15-vuotiaiden joukossa joka seitsemäs ilmoitti käyttävänsä jotakin tupakkatuotetta, pojat useammin kuin tytöt.

Kariesta esiintyi eniten niiden keskuudessa, jotka asuivat Katmandun laaksossa tai vuoristossa. Karieksen esiintyvyys oli yhteydessä sokerin, makeisten ja sokeriteen kulutukseen sekä epäsäännölliseen hampaiden harjaukseen. Karieksella seurauksineen oli vaikutusta suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun – erityisesti syömiseen, suun puhdistamiseen sekä nukkumiseen. Karieksen esiintyvyys liittyi sekä matalaan että korkeaan painoindeksiin, lisääntyneisiin koulupoissaoloihin ja huonoon koulumenestykseen. Matala ja korkea BMI, huono suunterveyteen liittyvä elämänlaatu sekä poissaolot olivat käänteisesti yhteydessä hyvään koulumenestykseen.

Huolestuttavinta olivat nuorimpien Nepalin koululaisten kariestilanne ja sen seuraukset. Karies seurauksineen vaikuttaa selkeästi lapsen kasvuun ja kehitykseen, suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun ja jopa koulupoissaoloihin ja -menestykseen. Tästä syystä onkin tärkeää lisätä kariesta ennaltaehkäisevää työtä Nepalin koululaisten keskuudessa, sekä maaseudulla että kaupungeissa.

Väitökseen johtaneet tutkimukset tehtiin Oulun yliopistossa.

Oral health status, oral health-related quality of life and associated factors among Nepalese schoolchildren

Saujanya Karki
PhD

VASTAVÄITTÄJÄ
Magnus Hakeberg, professori
Göteborgin yliopisto

KUSTOS
Vuokko Anttonen, professori
Oulun yliopisto

ESITARKASTAJAT
Richard Geddie Watt, professori
University College London

Sisko Liisa Honkala, dosentti
Helsingin yliopisto

OHJAAJAT
Vuokko Anttonen, professori
Oulun yliopisto

Marja-Liisa Laitala, dosentti
Oulun yliopisto

Manoj Humagain, associate
professor
Kathmandu University


Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/urn:isbn:9789526223384