Hammaslääkäri

lördag 26.09.2020

Yliopistot varautuvat etäopetuksen jatkoon

Kaikki tiedekunnat varautuvat jatkamaan hammaslääketieteen opetusta etäjärjestelyin myös syksyllä. Monelta taholta arvioidaan, että saadun hyvän palautteen takia myös etä- tai videoluennot jäävät käyttöön.

taitopaja_paivi_siukosaari_vaaka.jpg

- Opiskelijat saivat hyvin henkilökohtaista opetusta, kerrankin opettajaresurssit per opiskelija olivat ruhtinaallisen runsaat, kertoo EHL, HLT, yliopiston lehtori Päivi Siukosaari Helsingin yliopistosta. (kuva: Päivi Siukosaari)

Digiloikka yhdessä yössä, keskittymisrauhaa ja huolta opiskelijoiden jaksamisesta. Työn organisointia, uudenlaista yhteistyötä, Skypeä, Zoomia ja Teamsia, ergonomisia ongelmia. Tällaisena näyttäytyy yliopisto-opetuksen kulunut kevät. Hammaslääkärilehti kysyi kuulumisia kaikista neljästä tiedekunnasta.

- Koronapandemia laittoi opetuksen suunnitelmat uusiksi ja kaikenlainen koordinointi ja hallinnollinen yhteistyö lisääntyi merkittävästi, tiivistää dosentti, HLT, EHL, opetuksesta vastaava laitoksen varajohtaja Mervi Gürsoy Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta.

Gürsoyn mukaan epätietoisuuden sietäminen on varmasti ollut iso haaste itse kullekin, mutta tilanne on tuonut mukanaan myös positiivista.

- Esimerkiksi yhteistyö sekä paikallistahojen välillä että kansallisesti on entisestään vahvistunut poikkeustilan aikana. Lisäksi koko opetushenkilökunta on lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan virtuaaliseen opetusmaailmaan. Perehtymisen ohella on otettu käyttöön lukuisia uusia opetus- ja arviointimenetelmiä. Osaamistavoitteiden täyttyminen on pystytty turvaamaan.

Samoja havaintoja on tehty Helsingissä, Itä-Suomessa ja Oulussa.

- Positiivista oli, että opetukseen pikavauhdilla tehdyt muutokset onnistuivat. Omassa opetuksessani totesin, että opiskelijat oppivat juurihoidon alkeet, vaikka rutiinin saaminen jäikin vähemmäksi. Samoin saimme ylemmän kurssin opiskelijoita kesätöihin ja valmiiksi suurin piirtein entiseen malliin, kertoo EHL, HLT, yliopiston lehtori Päivi Siukosaari Helsingin yliopistosta.

- Sähköiset kokouskäytännöt ovat muotoutuneet sujuviksi. Myös opiskelijat ovat suhtautuivat tilanteeseen rauhallisesti, toteaa koulutussuunnittelija Leena Lampinen Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksiköstä.

 

Etäopetus jatkuu - ja siitä opitaan

Itä-Suomen yliopisto on jo linjannut, että opetus jatkuu etänä ja että tiedekunnat kartoittavat lähiopetuksen tarvetta. Lampisen mukaan järjestelyistä kerrotaan opiskelijoille kesäkuun loppuun mennessä. Myös Helsingissä etäopetusta suunnitellaan syksyksi, samoin Turussa ja Oulussa varaudutaan teoriaopintojen jatkumiseen ainakin osittain etäopetuksena.

Muutokset pohjustavat tietä uusille opetusmenetelmille. Videoluennot ja videoiden käyttö opetuksen tukena ja kertaavana opetusmuotona jää käyttöön, kertoo dosentti, EHL, yliopistotutkija Ritva Näpänkangas Oulun yliopistosta.

- Opiskelijoiden arviointi siirtyi Moodle-verkkoalustalle. Tämän takia myös arvioinnin kehittäminen sai uutta pontta. Ei aina tarvitse tehdä perinteistä paperitenttiä, Näpänkangas toteaa.

Arvioinnin uusia muotoja pohditaan myös Helsingissä. Päivi Siukosaaren mukaan nyt mietitään, miten arviointi mittaisi laatua paremmin ja miten se auttaisi havaitsemaan pisteen, jossa opiskelija on saavuttanut vaadittavan tason – tai sen, milloin tarvitaan lisäopetusta.

Samaa kerrotaan Turusta. Opiskelija- ja opettajapalautteen perusteella hyväksi koetut virtuaaliset opetus- ja arviointimuodot jäänevät pysyvään käyttöön.

- Siten myös teoriaopetus monipuolistuu ja sen joustavoittaminen lisääntyy, Mervi Gürsoy kertoo.

 

Yhdeksän opiskelijan ryhmissä

Yksin, kaksin tai ainakin tavallista pienemmässä ryhmässä – kevään aikana syntyi uusia ja tuloksellisia pienryhmäopetuksen toteutuksia. Osaamistavoitteiden täyttymistä ei epäillä missään yliopistossa.

- Omassa opetuksessani käytännön protetiikan harjoitustyöt fantomsalissa peruuntuivat maaliskuussa, mutta saimme ne kyllä huhti-toukokuussa pidettyä poikkeusluvalla yhdeksän opiskelijan pienryhmissä, Näpänkangas kertoo.

Myös Helsingissä siirryttiin nopeasti 9 opiskelijan ryhmiin. Samalla kolmannen vuosikurssin juurihoidon taitopajassa panostettiin turvaväleihin ja nostettiin aseptiikkaa entisestään.

- Pidin lyhyen luennon päivän tehtävästä taitopajakerran alussa ja sen jälkeen aloimme työskennellä muutaman opiskelijan ryhmissä. Opiskelijat saivat hyvin henkilökohtaista opetusta, kerrankin opettajaresurssit per opiskelija olivat ruhtinaallisen runsaat. Työn laatu oli hyvää ja lopputyön uusijoita lopulta vain saman verran kuin aiempina vuosina, Päivi Siukosaari kertoo. 

 

Suunnitelmallisuus korostuu entisestään

Miten pandemia vaikuttaa hammaslääketieteen opetukseen ja oppialaan pidemmällä aikavälillä?

- Tämä on toivottavasti paikka, jossa voimme parantaa hoidon suunnittelua ja suun sairauksien ehkäisyä entisestään, ajattelee Päivi Siukosaari.

- Opimme miettimään, mitkä toimenpiteet ja ohjaus edistävät potilaan terveyttä ja elämänlaatua ja saamme potilaat mukaan karieksen hallintaan ja paron varhaishoitoon. Toki tämä pätee muihinkin kuin opiskelijoihin, ihan valmiille hammaslääkäreillekin. Uskon myös kofferdamin käytön yleistyvän entisestään.

Siukosaari arvelee, että koettu digiloikka näkyy ja tuntuu opetuksessa jatkossa. Syksyä varten suunnitelmissa on edettävä olettaen, että koko kurssin liveluennot on hetkeksi pidetty ja taitopajaopetusta tai potilaiden kanssa harjoittelua ei voida tehdä entiseen malliin. 

- Kesäkuussa valmistellaan ensi lukuvuoden opetusta tämän tilanteen varalle. Samalla saadaan toivottavasti materiaalia kertaamista varten. Kun luennoilla tulee paljon uutta asiaa, omaksuminen kertakuuntelulla on haasteellista, Siukosaari sanoo.

 

Mitä kuuluu laboratorioon?

Myös Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen tutkimuslaboratoriossa syksyä varten on kahdet suunnitelmat. Vaikka toiminta oli toukokuussa pikkuhiljaa normalisoitumassa, nopeaankin sulkemiseen tilanteen muuttuessa on varauduttu.

Kun yliopiston tilat suljettiin maaliskuussa, myös laboratoriossa siirryttiin osittain etätöihin. Keskeneräiset tutkimussarjat kuitenkin vietiin loppuun.

- Kokeellista tutkimusta ei oikein voi tehdä etänä, joten etätyöaika hyödynnettiin tulosten käsittelyyn, uusien tutkimusten suunnitteluun ja kirjallisuuteen perehtymiseen sekä muuhun oman osaamisen kehittämiseen. Apurahatutkijoille tilanne on kaikkein harmittavin; apurahakausi kuluu, mutta tutkimusta ei voi tehdä, joten tuloksiakaan ei tule, kertoo laboratoriopäällikkö Vuokko Loimaranta.

Jotain hyvääkin on seurannut:

- Kaikki työohjeemme ja reagenssikortistomme ovat nyt upeasti digitaalisessa muodossa! Toivottavasti myös tutkijoiden ajatustyön tuloksena aikaisemmat tulokset ovat jalostuneet käsikirjoituksiksi ja julkaisuiksi sekä toimineet pohjana uusien innovatiivisten kokeiden suunnittelulle.

Toukokuun lopussa kokeellinen tutkimus oli taas mahdollista – turvavälit laboratoriossakin huomioiden.

- Harmittavasti tämä on tarkoittanut sitä, että kaikkia halukkaita opiskelijoita ei ole ollut mahdollista ottaa laboratorioon tekemään syventäviä opintojaan tänä kesänä. Etenkin soluviljelytiloissa olemme joutuneet jakamaan työvuoroja tutkijoiden kesken, jotta turvallinen työskentely on mahdollista.