Hammaslääkäri

lördag 26.09.2020

Henkilösuojainten epämukavuus voi lisätä tartuntariskiä

Päivitetyn Cochrane-katsauksen mukaan kattavasti kehoa suojaavat henkilösuojaimet antavat hyvän suojan herkästi tarttuvilta infektioilta terveydenhoitoalan ammattilaisille, mutta niiden pukeminen ja riisuminen voi olla hankalaa ja käyttö epämukavaa. Tämä voi puolestaan johtaa huonompaan ohjeiden noudattamiseen ja lisätä infektioriskiä.

Cochrane-katsausryhmä päivitti huhtikuussa 2020 katsauksen, joka koskee terveydenhuoltoalan työntekijöiden henkilösuojaimia herkästi tarttuvia sairauksia vastaan. COVID-19-pandemia ja aiemmat Ebola- ja SARS-epidemiat ovat osoittaneet, että terveydenhuollon työntekijät ovat erityisen alttiita potilaiden eritteiden kautta tarttuville viruksille. Tartuntariskiä voi vähentää käyttämällä eri kehon osat peittäviä henkilösuojaimia.

Katsauksen lähtökohtana oli selvittää, minkä tyyppiset suojaimet suojaavat parhaiten, mikä on paras tapa pukea (donning) ja riisua (doffing) suojaimet sekä kuinka henkilökuntaa koulutetaan parhaiten käyttämään suojaimia oikein. Katsaukseen otettiin mukaan kaikkiaan 24 kontrolloitua tutkimusta (yht. 2 278 henkilöä), jotka koskivat koko kehon suojaamista. Osassa tutkimuksia kontaminaatiota oli simuloitu matalapatogeenisilla mikrobeilla tai eritteitä simuloivilla merkkiaineilla. Vaikuttavuutta arvoitiin infektioriskin, kontaminaation ja ohjeiden laiminlyönnin vähenemisen perusteella.

Yli 25 % osallistuneista oli kontaminoitunut yli puolessa tutkimuksista. Vertailtaessa erilaisia suojaimia havaittiin, että moottoroidun hengityssuojaimen ja suojahaalarin yhteiskäyttö suojasi paremmin kuin N95-tyypin hengityssuojain ja suojatakki, mutta ne olivat myös vaikeampia pukea päälle. Suojatakki suojasi myös paremmin kuin esiliina. Lisäksi hengittävämmästä materiaalista tehdyt henkilösuojaimet aiheuttivat yhtä paljon kontaminaatioita kuin vesitiiviimmät materiaalit, mutta olivat mukavampia käytössä. Tiivis suojatakki ja käsineet -yhdistelmä, ranteiden, käsien ja kaulan kohdalta hyvin istuva suojatakki, suojainten peittävyys sekä hengityssuojainten ja käsineiden ylimääräiset lenkit, jotka helpottavat riisumista, lisäsivät suojainten turvallisuutta.

Suojainten pukeminen ja riisuminen osoittautuivat merkityksellisiksi kontaminaation kannalta, ja ohjeita kehotetaan noudattamaan tarkasti.

– Osa tätä on suojainten oikea pukemis- ja riisumistapa sekä järjestys, missä hyvällä käsihygienialla on keskeinen merkitys, täydentää Hannamari Välimaa.

Tutkimuksen mukaan käsineiden ja suojatakin sekä tuplakäsineiden riisuminen yhtä aikaa voi olla parempi vaihtoehto kuin niiden riisuminen erikseen. Käsineiden puhdistaminen ennen riisumista kvaternaarisilla ammoniumyhdisteillä tai klooripitoisilla aineilla voi vähentää kontaminaatiota, mutta alkoholipitoisilla puhdistusaineilla ei ollut vastaavaa tehoa. Suulliset suojainten pukemis- ja riisumisohjeet sekä tietokonesimuloinnit voivat vähentää kontaminaatiota ja virheitä. Edelleen suojainten pukemisen ja riisumisen ohjeistaminen kasvokkain toimi paremmin kuin pelkät kirjalliset ohjeet.

Välimaa muistuttaa, että mikrobien tartuntatapa vaikuttaa siihen, minkälaisten suojaimien käyttö on potilastyössä tarpeen.

– Koronaviruksen kaltaisten virusten kyseessä ollen olennaisinta on hengitysteiden, suun ja silmien suojaaminen, koska nämä voivat toimia infektioportteina, sekä hyvä käsihygienia. Lisäksi suun toimenpiteissä työskentelytavoilla voidaan vaikuttaa siihen, miten eritteet leviävät työskentelyalueelta.

Vahvempaa näyttöä ja muun muassa simulaatiotutkimuksia siitä, mitkä suojaimet toimivat parhaiten, mikä on hyvä tapa riisua suojaimet ja miten lisätä ohjeiden noudattamista, kaivataan kipeästi. Satunnaistettujen tutkimusten tekeminen epidemian aikana ei ole mahdollista, joten käytännön näyttöä toivotaan tutkimuksista, joissa rekisteröidään erilaisten suojaimien käyttö ja seurataan tartuntojen ilmenemistä.

Lähde: Verbeek JH, Rajamaki B, Ijaz S, Sauni R, Toomey E, Blackwood B, Tikka C, Ruotsalainen JH, Kilinc Balci FS. Personal protective equipment for preventing highly infectious diseases due to exposure to contaminated body fluids in healthcare staff. Cochrane Database Syst Rev 2020 Apr 15; 4: CD011621. Julkaistu verkossa 15.4.2020.

Lue lisää:

Tietoa suu-nenäsuojusten ja hengityksensuojainten ominaisuuksista ja oikeasta käyttötavasta

Ohje käsidesinfektiosta

Valtakunnallinen ohje suun terveydenhuollon yksiköille työskentelystä COVID-19-epidemian aikana

Uutisen asiantuntijana on toiminut LT, EL, suun mikrobiologian erikoishammaslääkäri Hannamari Välimaa.