Hammaslääkäri

tisdag 02.03.2021

Muutoksen keskellä katse tulevaisuuteen

4.1.2021 09:15
Leo Tjäderhane

Marraskuun harmaudessa seurasin Hammaslääkäripäivien avajaisluentoa videostreamina, kuten kaikki muutkin kollegat. Esiintyjä oli Perttu Pölönen – ”keksijä, kirjailija, säveltäjä, puhuja, futuristi”, kuten Hammaslääkäripäivien ohjelmassa miestä kuvattiin. Musiikista en osaa sanoa mitään, kirjailijan urastakin tiedän vain sen verran että miehellä oli esityksensä jälkeen kiire uuden kirjansa julkistamistilaisuuteen. Mutta voi pojat, puhuja ja futuristi hän todellakin on!

Tunnustan: visionäärinä olen varmaankin korkeintaan keskinkertainen. Kuulun siihen Perttu Pölösen kuvaamaan suureen massaan, joka ajattelee, että tulevaisuus on samanlainen kuin tänään. Asiat tapahtuvat kuten tähänkin asti, vain helpommin, nopeammin, tehokkaammin, ehkä edullisemmin.

Kun itse yli 30 vuotta sitten valmistuin hammaslääkäriksi, me oikeasti kuvittelimme, että niillä tiedoilla mennään lähestulkoon koko ura, mitä nyt Hammaslääkäripäivillä käydään välillä vähän kertaamassa vanhaa. Vielä 2000-luvun vaihteessa eräs tuttu proteetikko manasi Cerecin ja sanoi sen tulevan hänen vastaanotolleen ”vain kuolleen ruumiini yli”. No, eihän se elämä sitten ihan niin mennyt, eikä mene varsinkaan nykyään. Tarvitaan täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus pitää ajan tasalla. Tarvitaan Apolloniaa.

Mutta lääketieteen aloilla ei riitä, että ollaan ajan tasalla. Jos siihen tyydytään, kehitys pysähtyy. Tässä astuu kuvaan tutkimus – ja tässäkin Apollonialla on oma roolinsa. Parodontiittia voidaan nykyään diagnosoida syljestä, ja yhdistelmämuovipaikkoja vahvistetaan kuitupätkillä. Ja uskallanpas minäkin hieman leikkiä futuristia: kohta 3D-tulostimet korvaavat sorvit vastaanotoilla, siispä vapise Cerec! Mutta uutuudet eivät tule vastaanotoille itsestään, eivätkä helpolla. Perttu Pölösen mukaan muutos luodaan tekemällä jotain, joka tekee vanhasta tarpeettoman, ja se tulee usein suunnasta, josta emme ole sitä osanneet odottaa. Tämän päivän ”state of the art” on 10 vuoden kuluttua ”standard of practice”. Apollonia on osaltaan ollut tukemassa sitä vuosia ja vuosia kestävää suomalaista tutkimus- ja kehitystyötä, joka on johtanut mainitsemiini uutuuksiin.

Aloitan Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian puheenjohtajana aikana, jolloin tulemme ehkä todistamaan yhtä suurimmista muutoksista Apollonian historiassa. Koronaepidemia pakotti täydennyskoulutuskentän rajuihin muutoksiin, joiden lopputulosta tai edes välitilinpäätöstä ei ole vielä näkyvissä.

Myös Apollonia, vanha ja vakiintunut järjestö, joutui reagoimaan nopeasti. Ensin kevään 2020 Apollonia Symposium vietiin verkkoon pikavauhdilla, kiitos toimistomme taitavan ja rohkean henkilökunnan, ja syksyllä Hammaslääkäripäivät 2020 -webinaarit onnistuivat erinomaisesti, josta kiitos kuuluu myös luennoitsijoille. Mutta pakko on tunnustaa, että hieman huimaa, kun miettii, mihin olemme menossa. Paluuta täysin vanhaan malliin ei ole. Vaikka jäsenten palaute Hammaslääkäripäivistä kertoo, että myös perinteisellä luentosalikoulutuksella ja sosiaalisella kanssakäymisellä on paikkansa, verkkokoulutus sen kaikissa muodoissa on tullut jäädäkseen myös Apollonian valikoimiin.

Samalla kilpailu on kiristynyt. Verkossa on tarjolla kursseja ja webinaareja kaikkialta maailmasta, edulliseen hintaan ja jopa ilmaiseksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ilmaista lounasta ei ole – jos hammaslääkäri ei itse maksa koulutuksestaan, niin joku sen maksaa ja haluaa rahoilleen vastinetta. Apollonian toiminta on riippumatonta, ja sen tarjoama koulutus perustuu tutkittuun tietoon ja eettisyyteen. Nämä arvot tukevat toimintaamme ja kantavat Apolloniaa myös tulevaisuuden muutoksissa.