Hammaslääkäri

söndag 18.04.2021

Enemmän tutkimusta terveyskeskuksiin

19.2.2021 06:00
Heidi Arponen ja Annamari Nihtilä

Miksi potilaani oikomishoito ei tuota toivottua tulosta? Miksi ylämolaarien juurihoidot tuntuvat usein epäonnistuvan? Miksi on mainio kysymys ja uteliaan mielen moottori. Uteliaisuus on vahvuus. Sana ”miksi” herättelee meitä tarkastelemaan, mitä meidän pitäisi seuraavaksi tutkia tai kehittää. Ovatko nykyiset käytäntömme parhaita mahdollisia ja miten voisimme niitä kehittää, jotta hoitokäytäntömme olisivat mahdollisimman laadukkaita ja vaikuttavia?

Mieltä askarruttavat kysymykset voivat johtaa kehittämishankkeisiin tai laajempaan tieteelliseen tutkimustyöhön. Hyviä esimerkkejä suomalaisissa terveyskeskuksissa tehdyistä viimeaikaisista tutkimuksista, joiden tulokset muuttavat terveyskeskuksen arkea, ovat juurihoidon laatua käsittelevä tutkimus Helsingin kaupungin terveyskeskusten aineistosta (Laukkanen ym. 2021) ja oikomiskojeiden käytön mikrosiruseuranta espoolaisterveyskeskuksissa (Arponen ym. 2020).

Alkanut vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi. Nyt on hyvä hetki kysyä miksi-kysymyksiä ja nostaa esille tutkimuksen teon ja tutkimustyöhön kannustamisen tärkeyttä myös perusterveydenhuollossa. Tutkittu tieto vähentää huomisen epävarmuutta ja auttaa hoitopäätösten tekemisessä. Jokaisella hammaslääkärillä on etuoikeus ja velvollisuus päivittää jatkuvasti osaamistaan ja työskentelytapojaan vastaamaan viimeisimpiä näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä ja -suosituksia.

Harmillisen usein tieteen ja käytännön välinen kuilu on yhä syvä, ja vanhoista tavoista ja rutiineista voi ajoittain olla vaikea luopua. Kuitenkin tieteellisten löytöjen muuttamisen potilaan hyödyksi mahdollisimman nopeasti tulisi olla kaikkien prioriteetti. Keskimäärin on havaittu kestävän 17 vuotta siitä, kun tutkimustieto muuttuu käytännön teoiksi terveydenhuollossa (Morris ym. 2011). Toisaalta COVID-19-pandemiaan liittyvän tutkimuksen nopea edistyminen on osoittanut, että hyvällä yhteistyöllä viive voi lyhentyä merkittävästi.

Perusterveydenhuollossa tehty, erityisesti terveyskeskuksissa työskentelevien tekemä tutkimus voi nopeuttaa tiedon siirtymistä käytännön työhön. Terveyskeskukset voivat olla tutkijoiden aarreaitta. Tutkitun tiedon teemavuosi kannustaakin meitä pohtimaan, miten voimme tukea tutkimuksen tekemistä perusterveydenhuollossa.

Tutkimusta arvostavan kulttuurin vahvistaminen, tutkimuslupaprosessien sujuvoittaminen ja tutkimusvapaiden mahdollistaminen olisivat hyvä alku. Yhteistyö yliopistojen ja yliopistosairaalojen kanssa on välttämätöntä ja sitä pitäisi lisätä. Hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan

Akateemisen terveyskeskuksen tutkijakoulu, joka edistää tieteellisen tutkimuksen tekemistä perusterveydenhuollossa ja kokoaa yhteen tutkimusta tekeviä ammattilaisia. Näin yhdistyvät tutkijakoulutus ja vertaistuki.

Omia tutkimusideoita kehitellessä kannattaa kurkata Tutkitun tiedon teemavuoden kalenteriin, sieltä löytyy yli sata innostavaa tapahtumaa, mukaan lukien maaliskuussa järjestettävä Apollonia Symposium. Nautitaan yhdessä koko vuoden kestävästä retkestä tutkitun tiedon maailmaan.

Heidi Arponen, Annamari Nihtilä
Kirjoittajat työskentelevät Espoon terveyskeskuksessa ja ovat innostuneita tutkimustyöstä. Annamari Nihtilä on myös Apollonian koulutustoimikunnan puheenjohtaja.

Pääkirjoitus, Hammaslääkärilehti 3/2021.