Hammaslääkäri

torsdag 05.08.2021

Huomioiko suun terveydenhuollon palvelujärjestelmä vähäosaiset?

Artikkelissa kuvataan suun terveydenhuoltojärjestelmiä sekä yleisesti että erityisesti vähäosaisten ryhmien kannalta neljässä Pohjoismaassa. Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä useita järjestelmiä, joilla tuetaan vähäosaisten väestöryhmien suun terveydenhuoltoa.

Tässä artikkelissa kuvataan suun terveydenhuoltojärjestelmiä sekä yleisesti että erityisesti vähäosaisten ryhmien kannalta neljässä Pohjoismaassa.

Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto on maksutonta kaikissa näissä maissa, kun taas aikuisten kohdalla käytäntö vaihtelee. Norjassa aikuisten on maksettava hoitonsa itse. Tanskassa yhteiskunta korvaa potilaalle perustasoisen hoidon kustannukset, mutta vain osittain. Suomessa julkisen suun terveydenhuollon potilasmaksuja subventoidaan, mutta hoitoon on rajoitettu pääsy. Ruotsissa aikuisten on kustannettava hoitonsa itse tiettyyn rajaan asti; suuriin hoitokustannuksiin kuitenkin saa yhteiskunnalta tukea.

Kaikissa Pohjoismaissa on lisäksi käytössä useita järjestelmiä, joilla tuetaan vähäosaisten väestöryhmien suun terveydenhuoltoa. Näistä järjestelmistä on vuosien varrella muodostunut erilaisten tukimuotojen tilkkutäkki. Järjestelmiä ollaan parhaillaan uudistamassa tai niitä on jo uudistettu vaihtelevassa määrin.


Kirjoittajat:

Gunhild Vesterhus Strand
Professor, Department of Clinical Dentistry, University of Bergen, Norway. Public Dental Service, Vestland, Norway

Eeva Widström
Professor emerita, Institute of Clinical Dentistry, Arctic University of Norway, Tromsø, Norway

Lisa Bøge Christensen
Associate professor emerita, Institute of Odontology, University of Copenhagen, Denmark

Katharina Wretlind  
Consultant public dental officer, Public Dental Service, Västra Götaland, Sweden


Suom Hammaslääkäril 2021; 8: 40–46.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

Legislation, content and organization of oral health care in relation to socially weak population groups

The aim of this paper is to describe the oral health care systems in general and socially disadvantaged groups in particular in four Nordic countries. All of these countries provide free dental care for children and adolescents, but differ in regard to adults. Norwegian adults have to pay out-of-pocket. In Denmark, basic expenses are refunded, but only partially. In Finland, PDS cater for subsidised costs, but access is limited. In Sweden, adults have to pay up to a threshold amount; high cost treatment is subsidised. In addition, all Nordic countries have multiple additional systems for supporting dental care for socially disadvantaged groups. In all countries, over the years, these systems have developed into a patchwork of different subsidies. These systems are in a process of being or have been revised with major or minor changes.