Hammaslääkäri

torsdag 05.08.2021

Työmarkkinatutkimus 2021: Millaiset jäljet korona jätti?

tmt_kuvio2_web.jpg

Kuvio 2. Täydennyskoulutuspäivien keskiarvot koulutuksen järjestämistavan mukaan.
Täydennyskoulutuspäivien keskiarvot koulutuksen järjestämistavan mukaan

Hammaslääkärien työmarkkinat ovat lähes normalisoituneet, tosin yksityisen sektorin vajaatyöllisyys jää virallisten tilastojen katveeseen. Huolestuttavaa on täydennyskoulutuspäivien määrän romahtaminen.

Hammaslääkäriliiton työmarkkinatutkimus toteutettiin 6.–30.4.2021. Edellinen tutkimus on vuodelta 2019, joten toistettavista kysymyksistä voidaan havaita, millaisia jälkiä korona on jättänyt hammaslääkärien työhön. Tässä artikkelissa keskitytään päätoimien jakautumiseen, työaikoihin, palkkaan, täydennyskoulutuksen määrään ja uusien teknologioiden leviämiseen.

Hammaslääkärien työpaikat – YTHS nousussa

52 %:lla päätoimi oli terveyskeskuksessa. Kaksi vuotta sitten osuus oli 54 %. Muutos selittynee osittain ulkoistusten lisääntymisellä. Yksityisellä sektorilla on itsenäisten ammatinharjoittajien ja työsuhteisten määrä lisääntynyt vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä ja vastaavasti itsenäisessä asemassa työsuhteessa työskentelevien määrä vähentynyt lähes neljällä prosenttiyksiköllä. Vuokralaisten määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan.

YTHS:stä on tullut yhä useamman hammaslääkärin työpaikka, kun ammattikorkeakoulujen opiskelijat pääsivät YTHS:n tarjoamien palvelujen piiriin tämän vuoden alusta. Vuoden 2019 työmarkkinatutkimuksessa YTHS oli päätoimena vain 1,4 %:lla vastaajista, nyt osuus on 3,5 %.
Vastaajista 23 %:lla oli sivutyö. Vuonna 2019 sivutyö oli 22 %:lla työmarkkinatutkimukseen osallistuneista. Noin 60 % sivutöistä oli yksityisellä sektorilla.

Hammaslääkärien työtunneissa ja palkoissa ei suuria yllätyksiä

Vastaus kysymykseen, mikä on yhden hammaslääkärin keskimääräinen työpanos, saadaan laskemalla yhteen päätoimeen ja mahdolliseen sivutyöhön käytetty työaika. Kun kokonaistyöpanosta tarkastellaan ikäluokittain ja sukupuolen mukaan, havaitaan, että vuodesta 2019 vuoteen 2021 on sekä alle 35-vuotiaissa että 35–50-vuotiaissa miesten viikkotunnit lisääntyneet ja naisten vastaavasti vähentyneet.

Kaiken kaikkiaan maaliskuussa 2021 kokonaistyöpanos oli hieman pienempi kuin maaliskuussa 2019, mikä saattaa selittyä koronakaranteeneilla, joita on ollut sekä potilailla että hammaslääkäreillä. Ero koronaa edeltävään aikaan on kuitenkin melko pieni. Keskimäärin työtä tehtiin tämän vuoden maaliskuussa 36,4 tuntia viikossa.

Työmarkkinatutkimuksen vastaajien mediaanipalkka oli 6 405 euroa kuussa. Mediaani nousi 3,3 % kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta. Taulukossa on esitetty keskiarvon lisäksi palkan hajontaa kuvaavat tunnusluvut alakvartiili (F25), mediaani (F50) ja yläkvartiili (F75).

Täydennyskoulutus jäi koronan jalkoihin

Työmarkkinatutkimuksen vastaajista peräti joka toinen (50 %) koki saaneensa viimeisen 12 kuukauden aikana liian vähän täydennyskoulutusta. Ennen koronaa, vuonna 2019, näin ajatteli 28 % hammaslääkäreistä. Tulos on linjassa täydennyskoulutuspäivien keskiarvojen muutoksen kanssa.

Uudet teknologiat leviävät hitaasti

Vuoden 2019 työmarkkinatutkimuksessa lanseerattiin uusi mittari, jonka avulla on tarkoitus seurata uusien, lupaavien teknologioiden leviämistä, diffuusiota.

Suuskanneri ja CAD/CAM-tekniikka ovat edelleen laajimmalle levinneet teknologiat. Vuodesta 2019 kovimmat nousijat ovat kalvo-oikominen ja älypuhelimeen ladattavat, potilasvuorovaikutuksessa käytettävät applikaatiot, joiden hyödyntämiseen koronapandemia on luultavasti antanut buustia.

Miltä kokonaistilanne näyttää?

Kyselyjen ja työllisyystilastojen perusteella hammaslääkärien työmarkkinat ovat nyt lähes normalisoituneet. Hammaslääkärien työllisyystilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimpien työnvälitystilastojen mukaan huhtikuun lopussa työttömänä työnhakijana oli 67 hammaslääkäriä ja avoimia hammaslääkärien työpaikkoja oli 119. Yksityisen sektorin vajaatyöllisyys jää kuitenkin virallisten tilastojen katveeseen ja sen takia ”Näillä aloilla riittää töitä” -klikkiuutiset eivät ikinä kerro koko totuutta hammaslääkärien tilanteesta.

Työmarkkinatutkimuksessa 23 % yksityishammaslääkäreistä kertoi, että potilaita on liian vähän siihen nähden, paljonko heitä voisi hoitaa.
Työmarkkinatutkimusten tuloksissa eniten huolestuttaa täydennyskoulutuksen romahdus. Kyse ei ole vain siitä, että koronapandemia on supistanut täydennyskoulutuksen tarjontaa, vaan epäilemättä myös säästöistä. Samaan aikaan tiedämme kentältä tulleiden ahdistuneiden viestien perusteella, että hammaslääkärien työhyvinvointi on entisestään heikentynyt.

Täydennyskouluttautuminen, tarkemmin ilmaistuna osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen, on kiinteä osa myös työhyvinvointia ja sen ylläpitämistä. Ollaan vaarallisella polulla, jos hoitovelkaa maksetaan takaisin työhyvinvoinnin kustannuksella.

Uudet teknologiat tulevat muuttamaan hammaslääkärien työtä ja luultavasti myös tehostamaan esimerkiksi hoitoprosesseja. Uudet teknologiat vaativat uuden opettelua. Näin ollen myös teknologioiden mahdollistaman työn tuottavuuden lisäämisen kannalta täydennyskoulutus olisi tärkeää.
Vuoden 2021 työmarkkinatutkimukseen vastasi 1 180 hammaslääkäriä ja vastausasteeksi tuli 28 %, joka on sama kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2019. Aineistot ovat rakenteellisesti riittävän edustavia tulosten yleistämiseen koko ammattikuntaa koskeviksi. Pienten ryhmien osalta virhemarginaalit ovat luonnollisesti suurempia ja päättely lähinnä suuntaa antavaa. Tulokset on julkaistu laajemmin Hammaslääkäriliiton verkkosivuilla (https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/liiton-toiminta/tutkimukset-ja-tilastot/tutkimukset/tyomarkkinatutkimukset).

Jaakko Koivumäki
erikoistutkija, Hammaslääkäriliitto