Hammaslääkäri

måndag 18.10.2021

Harjaukselle löydettävä vakipaikka nuorten aamurutiineista

Hampaiden harjaus tippuu helposti pois yläasteikäisten nuorten aamurutiineista. Karieksella pelottelu ei pure nuoriin, vaan tarvitaan tukea tavan muodostumiseen. Sosiaalinen markkinointi voi tarjota uudenlaisia keinoja kannustaa nuoria harjaamiseen ja mahduttaa käyttäytymismalli osaksi arkea.

Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan noin 60 % suomalaisista 8.- ja 9- luokkalaisista harjasi hampaansa kahdesti päivässä, kolmannes kerran päivässä ja loput alle kerran päivässä. Näillä luvuilla Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa kauaksi muista Pohjoismaista. Kauppatieteilijöiden kanssa yhteistyössä tehty tutkimuspilotti asetti tavoitteeksi nuorten harjausaktiivisuuden parantamisen ja pääsemisen muiden Pohjoismaiden tasolle. Kohderyhmäksi nousivat erityisesti kerran päivässä harjaavat nuoret, jotka olivat ”muutosmatkan” keskiaskelmalla.

– Näillä nuorilla oli jo olemassa ajatusmalli harjaamisesta. Tärkeää oli selvittää, mitä esteitä ja haasteita kaksi kertaa päivässä harjaamiselle on ja minkä kanssa kilpaillaan, kertoo KTT, tutkijatohtori Heini Taiminen Jyväskylän yliopistosta.

Aikaisemmat tutkimukset kertovat, ettei suusairauksien pelote ole merkittävä syy nuorille harjata hampaitaan, vaan tärkeämpiä ovat esimerkiksi esteettiset syyt. Jos harjaaminen jätetään väliin, se tapahtuu useammin aamulla kuin illalla, ja syynä ovat muun muassa kiire ja rutiinien puute.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa selvitettiin ilmiötä tarkemmin nuorten ryhmähaastatteluilla (2019), ja vastauksia käsiteltiin käyttäytymistieteestä lainatulla käyttäytymisen muutospyörä -malilla (COM-B), jossa arvioidaan valmiutta muutokseen kykyjen, mahdollisuuksien ja motivaation kautta.

Tulos osoitti, että nuorilla on osaamista (kyky), mutta he kaipaisivat palautetta tekemisestään. Tietovajetta oli jonkin verran, ja nuoret miettivät muun muassa, pitäisikö hampaat pestä ennen vai jälkeen aamupalan ja ”miksi aamulla pitäisi pestä, kun yöllä ei tapahdu mitään”. Pienikin epävarmuus saattoi estää hampaiden harjauksen. Hampaiden harjaus näytti jäävän aamuisin muiden tekemisten jalkoihin (mahdollisuus) ja sitä pidettiin jokaisen omana asiana – näkymättömänä.

– Harjauksesta ei puhuta vanhempien eikä kavereiden kanssa. Hampaita ei myöskään nähty kenenkään pesevän. Aikuisten hampaiden pesu pitäisikin saada näkyville, korostaa Taiminen.

Harjausta pidettiin tärkeänä, mutta se ei ollut prioriteettilistalla ja unohtui helposti (motivaatio). Haastatteluissa nuoria pyydettiin listaamaan aamurutiininsa, ja selvisi, että harjaus jäi usein viimeiseksi heräämisen, wc-käynnin, pukemisen ja aamupalan jälkeen ja saattoi tipahtaa helposti pois. Nuoret tavoittelivat harjauksella raikasta tunnetta, hyvännäköisiä hampaita ja haisematonta hengitystä. Esiin nousikin Ota pastilli -ajattelu, joka tarjosi jonkinlaisen oikotien aamukiireessä.

Taimisen mukaan suurin haaste on automaattisessa motivaatiossa eli tavan muodostumisessa ja siinä, miten käyttäytyminen saadaan sopimaan arkeen.

– Tapaan on helpompi vaikuttaa elämän muutoskohdissa, kuten murrosiän kynnyksellä, kun nuori ottaa enemmän vastuuta itsestään, muistuttaa Taiminen.

Ratkaisuksi tarjottiin hampaiden harjauksen vakiinnuttamista aamuisin wc-käynnin yhteyteen. Hampaiden harjausrutiinin, siihen johtavan vihjeen ja siitä seuraavan palkinnon muodostaman ”loopin” pitäisi toistua riittävän monta kertaa, että päästään automaatioon. Kauppatieteen opiskelijat ideoivat kannustimiksi myös esimerkiksi nuorille suunnattuja hammastahnoja ja Olenko pessyt hyvin -appia, joka vahvistaisi harjaustuloksen kameraan irvistyksellä.

Lähde: KTT, tutkijatohtori Heini Taimisen

luento Miksi nuoret eivät harjaa? – sosiaalinen markkinointi avuksi. TKHLY:n kesäluentopäivät 10.6.2021.