Hammaslääkäri

onsdag 17.08.2022

Mikrobilääkeresistenssi johtavia kuolinsyitä maailmassa

Mikrobilääkeresistenssi (AMR) eli resistenttien bakteerien aiheuttamat infektiot johtivat vuonna 2019 suoraan arviolta 1,27 miljoonaan kuolemaan ja vaikuttivat välillisesti lähes 5 miljoonaan kuolemaan, todetaan Lancet-lehdessä julkaistussa katsauksessa.

Antimicrobial Resistance Collaborators -yhteistyöelimen laatimassa tutkimuksessa arvoitiin ensimmäistä kertaa, kuinka suuren tautitaakan AMR aiheuttaa maailmanlaajuisesti. Aiemmin AMR:n aiheuttamaa taakkaa on kartoitettu vain alueellisesti tiettyjen patogeenien ja lääkkeiden osalta. Vuonna 2016 julkaistussa Review on Antimicrobial Resistance -katsauksessa kuitenkin arvioitiin, että AMR saattaa jo vuonna 2050 aiheuttaa globaalisti jopa 10 miljoonaa kuolemaa vuodessa.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuolemia ja menetettyjä terveitä elinvuosia, jotka voitiin yhdistää 23 keskeisen resistentin bakteerin aiheuttamaan infektioon ja 88:aan patogeeni-lääkeyhdistelmään kaikkiaan 204 maassa tai alueella vuonna 2019. Tietoa hankittiin tekemällä systemaattinen kirjallisuuskatsaus sekä keräämällä dataa mm. sairaaloiden tietojärjestelmistä ja kansallisista rekistereistä. Tutkimuksen analyysit rakentuvat Global Burden of Diseases 2019 (GBD) -tutkimuksen pohjalle, minkä ansiosta löydöksiä voidaan verrata esimerkiksi muihin kuolinsyihin. Tutkimuksessa hyödynnettiin prediktiivistä tilastollista mallinnusta tuottamaan arvioita AMR-taakasta kaikilla alueilla, mukaan lukien alueet, joista ei ollut saatavilla tietoa.

Tutkimuksessa arvioitiin sekä AMR:ään suoraan liittyvien kuolemien että sellaisten kuolemien ja menetettyjen terveiden elinvuosien määrää, joissa AMR:llä oli välillinen merkitys.

Tutkijoiden arvion mukaan 4,95 miljoonaa (95 %:n epävarmuusväli (UI) 3,62–6,57) kuolemaa liittyi vuonna 2019 epäsuorasti AMR:ään ja 1,27 miljoonaa (0,911–1,71) johtui suoraan AMR:stä. Paikallisella tasolla AMR:ään liittyvä kuolleisuus oli suurinta läntisessä osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa, jossa luku oli 27,3/100 000 (20,9–35,3); matalin luku oli Australiassa, 6,5/100 000 (4,3–9,4). AMR:ään suoraan liittyvistä kuolemista yli 1,5 miljoonaa tapahtui alahengitystieinfektioiden yhteydessä.

Kaikkein tappavin resistentti patogeeni oli metisilliiniresistentti S. aureus, joka aiheutti epäsuorasti yli 100 000 AMR:ään yhdistettävää kuolemaa. Tappavia resistenttejä infektioita aiheuttivat S. aureuksen ohella eniten E. coli ja K. pneumoniae. Kuolemista yli 70 % johtui bakteerien resistenssistä beetalaktaamiantibiooteille (mm. penisilliini) ja fluorokinoloneille.
 
Tutkimuksen perusteella AMR oli vuonna 2019 yksi johtavia kuolinsyitä maailmassa, ja se on vähintään yhtä tappava kuin HIV ja malaria. AMR on globaali ongelma, mutta siihen liittyviä kuolemia esiintyy eniten ympäristöissä, joissa elinolot ja terveydenhuollon resurssit ovat heikoimmat. Erityisesti näillä alueilla tarvittaisiin kiireesti terveyspoliittisia toimia: infektioiden ehkäisyä ja hallintaa sekä tärkeiden antibioottien saatavuuden parantamista. Myös uusia rokotteita ja mikrobilääkekehitystä sekä -tutkimusta kaivattaisiin kipeästi.

– Hammaslääkärien tulee muistaa, että kun mikrobilääkkeitä käytetään suun sairauksiin, ne vaikuttavat suun mikrobien lisäksi myös elimistön muihin mikrobeihin ja edesauttavat siten resistenssin kehittymistä kaikissa elimistön mikrobeissa, muistuttaa suun mikrobiologian EHL, LT Hannamari Välimaa.

– Siksi myös suun sairauksien hoidossa pitää suosia mahdollisimman kapeakirjoisia antibiootteja, ensisijaisesti penisilliiniä. Lisäksi on tärkeää pitää mielessä, että mikrobilääkkeiden käyttöä voidaan vähentää kaikilla suunterveyttä edistävillä toimilla, joilla ennaltaehkäistään kroonisten ja akuuttien infektioiden syntymistä.


Lähde: Antimicrobial Resistance Collaborators. Global burden of bacterial antimicrobial resistance in 2019: a systematic analysis. Lancet 2022. Julkaistu verkossa 19.1.2022.  DOI: 10.1016/S0140-6736(21)02724-0

Uutisen asiantuntijatarkastajana on toiminut suun mikrobiologian LT, EL, EHL Hannamari Välimaa Helsingin yliopistosta ja HUSista.