Hammaslääkäri

söndag 14.08.2022

Suurin apuraha nuorten karieksen ja eroosion tutkimukseen

apollonia-symposium-2022-mirja-methuen_web.jpg

– 2000-luvulla yksilölliset tarkastus- ja hoitovälit on otettu käyttöön myös lasten ja nuorten hoidossa, joten tuoretta tutkimustietoa tarvitaan, toteaa Mirja Methuen. (Kuva: Ismo Henttonen)

Apollonia, Suomen Hammaslääketieteen Säätiö, Hammaslääkärijärjestöjen yhteisrahasto ja yhteistyökumppanit jakoivat tänä vuonna yhteensä 223 000 euroa tutkimusapurahoina hammaslääketieteellisiin tutkimuksiin. Apurahoja myönnettiin yhteensä 36 tutkijalle tai opiskelijalle, ja apurahan sai lähes 60 % hakijoista.

Hammaslääkärijärjestöjen apurahat julkistettiin Apollonia Symposiumin yhteydessä. Apurahojen jaosta päättävän asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja, professori Pertti Pirttiniemi toteaa, että keskimäärin hakemusten taso oli tänä vuonna aiempia vuosia parempi.

– Yhä harvemmassa hakemuksessa ilmeni vältettävissä olevia huolimattomuusvirheitä. Tällaisia ovat esimerkiksi se, että opiskelija tai aloitteleva tutkija hakee apurahaa tarkistuttamatta hakemustaan ohjaajallaan, tai eettisen luvan puuttuminen.

Harmillista oli Pirttiniemen mukaan se, että opiskelija-apuraha­hakemuksia tuli vähemmän kuin ennen pandemiaa. Opiskelijat ovat pandemia-ajan opiskelleet suurelta osin etänä, jolloin solahtaminen opiskelijayhteisöön tai tutkimusmaailmaan on vaikeaa.

– Aloittelevien tutkijoiden tilannetta hankaloittaa myös se, että ihmisaineistoihin liittyvä tutkimuslupaprosessi on monimutkaistunut, Pirttiniemi toteaa.

– Osittainen ratkaisu tähän voisi olla toimiminen suuremmissa tutkimusryhmissä.

Hammaslääkärijärjestöjen apurahajaossa painottuu nuorten ja aloittelevien tutkijoiden tukeminen, koska heidän on vaikeampi saada rahoitusta muualta. Apurahoilla pyritään kuitenkin myös tukemaan kokeneempien tutkijoiden tutkimustyön jatkuvuutta.

Suomalaisnuorten suunterveydestä tarvitaan ajantasaista tietoa

Päätoimiseen tutkimustyöhön tarkoitettuja Hammaslääketieteen Säätiön Nuoren tutkijan apurahoja jaettiin tänä vuonna kaksi. Apurahoja myönnetään puolivuotisena ja vuoden pituisena.

Ainoan kokovuotisen Nuoren tutkijan apurahan (21 500 €) sai tänä vuonna Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä erikoishammaslääkäri Mirja Methuen. Apuraha myönnettiin väitöskirjatutkimukseen, jossa kartoitetaan karieksen ja erosiivisen hampaiden kulumisen esiintyvyyttä ja vaikeusastetta suomalaisilla nuorilla. Hampaiston osalta selvitetään erityisesti kariekseen ja eroosioon liittyviä tekijöitä – ravitsemusta, terveyskäyttäytymistä sekä kehonkoostumusta –, joista on saatavilla seurantatietoa.

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2007 aloitettua Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta (PANIC).

– Apuraha on hieno tunnustus ja kannustin paitsi omalle tutkimustyölleni, myös nuorten suunterveyden tutkimukselle, kiittää Methuen.

– PANIC-tutkimuksen tulokset ovat arvokkaita jokapäiväisessä karieksen ja eroosion ennaltaehkäisyssä ja hoidon suunnittelussa.

Kliinisenä opettajana Itä-Suomen yliopistossa toimiva ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa lapsia ja nuoria hoitava Methuen on toiminut PANIC-tutkimuksen moniammatillisessa työryhmässä hammaslääkärinä vuodesta 2016.

– Suomalaisten lasten ja nuorten tämänhetkisestä suunterveydestä ei ole tutkittua tietoa, vaikka tilastoja toki kerätään, hän toteaa.