Hammaslääkäri

söndag 14.08.2022

Näillä periaatteilla terveydenhuoltoa Ukrainasta paenneille

Tilapäistä suojelua hakevat aikuiset ovat oikeutettuja kiireellisiin ja välttämättömiin suun terveydenhuoltopalveluihin. Lapset ovat oikeutettuja suun terveydenhuoltoon samoin perustein kuin lapsi, jolla on kotikunta Suomessa.

Hammaslääkärilehti selvitti, millaisiin suun terveydenhuollon palveluihin Venäjän hyökkäystä Suomeen paenneilla ukrainalaisilla on oikeus. Valtaosa ukrainalaisista on hakenut Suomesta tilapäistä suojelua, ja suurin osa tulijoista asuu yksityismajoituksessa esimerkiksi tuttavien luona, noin neljäsosa vastaanottokeskuksissa. Tilapäistä suojelua hakeva vertautuu yleisesti turvapaikanhakijaan.

Tilapäistä suojelua hakevat aikuiset ovat oikeutettuja kiireellisiin ja välttämättömiin suun terveydenhuoltopalveluihin. Lapset ovat oikeutettuja suun terveydenhuoltoon samoin perustein kuin lapsi, jolla on kotikunta Suomessa.

– Jos sitten aikuinen tilapäistä suojelua hakenut henkilö saa tilapäistä suojelua tai oleskeluluvan, niin myös hänellä on oikeus terveydenhuoltoon samoin perustein kuin henkilö, jonka kotikunta on Suomessa, kertoo tulosalueen johtaja Olli Snellman Maahanmuuttovirastosta.

– Palveluihin varmasti vaikuttaa myös yleinen alueellinen tarjonta ja saatavuus, mahdolliset hoitojonot, hoitokäytännöt ja mahdollisesti tarvittavien tulkkien saatavuus.

Myös yksityismajoituksessa asuvat ovat oikeutettuja vastaanottokeskusten palveluihin. Sillä, asuuko vastaanottokeskuksessa vai kotimajoituksessa, ei ole merkitystä sen suhteen, millaisiin suun terveydenhuoltopalveluihin on oikeutettu.

– Vastaanottokeskuksissa työskentelevät sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat huolehtivat esimerkiksi maahantulovaiheen alkuhaastatteluista ja niihin liittyvistä tutkimuksista sekä pitävät sairausvastaanottoa. Keskusten hoitajat koordinoivat terveydenhuollon kokonaisuutta, ja ulkopuolisiin palveluihin ohjaudutaan pääasiassa heidän ohjaaminaan.

Palvelujen tarve vasta hahmottumassa


Esimerkiksi turvapaikanhakijoille on yleisesti suun terveydenhuollon palvelut tuottanut kunta, ja vastaanottokeskukset ovat korvanneet kunnille palveluista aiheutuneet kustannukset.

– Maahanmuuttoviraston harras toive on, että tämä sama toimintamalli olisi se, mitä voitaisiin toteuttaa yleisesti myös tilapäistä suojelua hakevien tai saavien kohdalla. Käytännössä kuitenkin myös yksityisiä palveluita on hankittu tilanteen ja tarpeen mukaan. Erityisesti lasten kohdalla asiaan saattavat liittyä myös neuvolapalvelut ja koulut ja niihin liittyvät suun terveystarkastukset ja hoito, Snellman toteaa.
Käytännössä esimerkiksi puuttuvan sotun ja asiakasmaksujen suhteen suun terveydenhuollosta kannattaa olla yhteydessä potilaan vastaanottokeskukseen.

– Yleensä käytännön asioista kyllä pyritään sopimaan ennakkoon. Tällä hetkellä näyttää, että menettely ei ole erilainen kuin turvapaikanhakijoiden kohdalla.

Tässä vaiheessa on vielä mahdotonta sanoa, minkä verran Ukrainasta sodan vuoksi tulleilla on suun terveydenhuoltopalveluiden tarvetta.

– Kuva yleisemmin tarpeista alkaa muodostua ajan kanssa.