Hammaslääkäri

lördag 10.12.2022

Erikoistumisen suuntaviivat tarkastelussa

6.5.2022 06:00
Nora Savanheimo

Tarvitaanko hammaslääketieteeseen uutta erikoisalaa, suulääketiedettä? Entä pitäisikö kliinisen hammashoidon erikoisalan sisällä olevat painotusalat eriyttää omiksi erikoisaloikseen? Voisiko erikoistumaan ryhtyä heti perustutkinnon suorittamisen jälkeen, nykyisen kahden vuoden kliinisen kokemuksen kerryttämisen sijaan? Hammaslääkärien mielipiteitä näihin suuriin linjoihin selvitettiin huhtikuussa erikoistumiskoulutuksen suuntaviivoja selvittävän erikoistumiskoulutuksen koordinaatiojaoston alatyöryhmän työn tueksi.

Hammaslääkärien ja lääkärien erikoistumiskoulutusta on kehitetty viime vuosina monin tavoin. Näitä muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen valtakunnalliseen haku- ja valintamenettelyyn ja osaamisperustaiseen koulutukseen. Kehittäminen jatkuu edelleen. Sosiaali- ja terveysministeriössä erikoistumiskoulutuksesta ja sen kehittämisestä vastaa koordinaatiojaosto, jossa ovat edustettuna kaikki koulutuksessa mukana olevat keskeiset tahot. Koordinaatiojaoston tehtävänä on muun muassa tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia koulutukseen liittyvistä kysymyksistä, kerätä ja välittää tietoa koulutuksen kansainvälisestä kehityksestä ja tehdä esityksiä koulutukseen liittyvän lainsäädännön muutostarpeista.

Parhaillaan koordinaatiojaostossa on käynnissä erikoistumiskoulutuksen toimenpideohjelman päivittäminen kaudelle 2022–2025. Työtä tehdään kolmessa alatyöryhmässä: opiskelijavalinta ja koulutuksen määrällinen ohjaus, rahoitus ja rakenteellinen ohjaus sekä koulutuksen sisältö ja laatu. Alatyöryhmien lisäksi on perustettu omat työryhmät koulutuksen tarvearviota ja rahoituksen selvittämistä varten. Erikoishammaslääkärikoulutus on mukana kaikkien näiden työryhmien työssä.

Pelkästään hammaslääketiedettä koskevien erityispiirteiden selvittämiseen koordinaatiojaosto on perustanut oman työryhmän, joka selvittää koulutuksen mahdollista uudistamista lainsäädännön näkökulmasta. Toinen vastikään perustettu erillinen työryhmä koskee suu- ja leukakirurgian erikoistumiskoulutusta, jonka voi suorittaa joko hammaslääkärin tai lääkärin peruskoulutuksen pohjalta. Alalla on käyty vilkasta keskustelua koulutukseen liittyvistä tutkintovaatimuksista ja erikoistumiskoulutuksen sisällöstä jo parin vuosikymmenen ajan. Tämän työryhmän tehtävänä on selvittää suu- ja leukakirurgian koulutuspolku sekä hammaslääkärin että lääkärin peruskoulutuksen pohjalta, erikoishammaslääkärikoulutuksen lääketieteen opinnot ja niiden mahdollinen yhtenäistäminen sekä erikoislääkärikoulutuksen hammaslääketieteen opinnot ja niiden mahdollinen yhtenäistäminen. Työryhmä huomioi työssään EU-direktiivistä tulevat vaatimukset.

Uudistuksella tavoitellaan erikoistujan kannalta sujuvaa koulutusta, jonka laatu vastaa väestön tarpeisiin. Nimenomaan hammaslääkärien osalta myös koulutusmäärien lisääminen on tärkeää; valmistuvien erikoishammaslääkärien määrää on kasvatettava.

Nora Savanheimo
Hammaslääketieteen erikoisalojen ja erikoistumiskoulutuksen uudistamisen selvitystyöryhmän ja suu- ja leukakirurgian alatyöryhmän puheenjohtaja;
Hammaslääkäriliiton varatoiminnanjohtaja

Pääkirjoitus, Hammaslääkärilehti 6/2022