Hammaslääkäri

tisdag 04.10.2022

COVID-19-pandemian vaikutukset hammaslääkärien vastaanottotoimintaan

COVID-19-pandemia on vaikuttanut hammaslääkärien työn määrään ja sisältöön sekä välineiden käyttöön ja suojautumiseen laajasti. Työpaikoilla on tapahtunut tartuntoja vain vähän, mikä osoittaa, että pandemian aikaiset toiminta- ja suojautumisohjeet ovat olleet riittäviä ja niitä on noudatettu hyvin.

Lähtökohdat
COVID-19-pandemia on koskettanut hammaslääkärien vastaanottotoimintaa laaja-alaisesti. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pandemia on vaikuttanut toimintaan eri puolilla Suomea.

Menetelmät
Tutkimus toteutettiin 1.–16.2.2021 sähköisenä kyselytutkimuksena, joka suunnattiin Hammaslääkäriliiton jäsenille.

Tulokset
Kyselyyn vastasi 1 759 (43,0 %) sen saaneista. Vastaajista 22:lla (1,3 %) oli todettu SARS-CoV-2-tartunta. Tartunnoista vain kolme oli tapahtunut työpaikalla. Karanteenissa oli ollut 251 vastaajaa (14,4 %). Kliininen työ väheni vuoden 2020 huhtikuussa 85,4 %:lla ja vuoden 2021 tammikuussa 18,3 %:lla vastaajista, ja uusia tehtäviä oli osoitettu
15,4 %:lle vastaajista. Uutena suojaimena oli ottanut käyttöön visiirin 64,9 % ja muovisen esiliinan noin 6 % vastaajista. Sekä turbiiniporan että ultraäänilaitteen käyttö väheni voimakkaasti huhtikuussa 2020, mutta tammikuussa 2021 niitä käytettiin jo lähes normaalisti. Vetyperoksidihuuhtelun oli ottanut käyttöön 76,1 % vastaajista.

Johtopäätökset
COVID-19-pandemia on vaikuttanut hammaslääkärien työn määrään ja sisältöön sekä välineiden käyttöön ja suojautumiseen laajasti. Työpaikoilla on tapahtunut tartuntoja vain vähän, mikä osoittaa, että pandemian aikaiset toiminta- ja suojautumisohjeet ovat olleet riittäviä ja niitä on noudatettu hyvin.



Kirjoittajat:

Hanna Välimaa, LT, EHL, EL 1, 2

Johanna Uittamo, HLT, EHL, LL, yliopistonlehtori 1, 3

Jaakko Koivumäki, YTT, erikoistutkija 4

Nora Savanheimo, HLT, EHL, varatoiminnanjohtaja 4, 5

Hellevi Ruokonen, dosentti, HLT, EHL, eMBA, vs. linjajohtaja 1

Risto Kontio, professori, ylilääkäri, linjajohtaja 1, 3

1 HUS Suu- ja leukasairauksien linja
2 Helsingin yliopisto, Virologian osasto
3 Helsingin yliopisto, Suu- ja leukasairauksien osasto
4 Suomen Hammaslääkäriliitto
5 Turun yliopisto


Suom Hammaslääkäril 2022; 8: 20–27.
Kirjoitukset julkaistaan kokonaisuudessaan Hammaslääkärilehden arkistossa noin kuukauden viipeellä ensijulkaisusta.

The impact of COVID-19 pandemic on dental practice in Finland

COVID-19 pandemic has had an impact on many different aspects of dental profession. The aim of this study was to investigate the extent of these effects in Finland at a regional level.  The study was conducted between the time period of 1–16 February, 2021 by sending an electronic questionnaire to the members of the Finnish Dental Association. Altogether, 1759 (43.0%) of the recipients participated in the study. SARS-CoV-2 infection had been diagnosed in 22 (1.3%) dentists. Only three of these infections had been contracted at work. Quarantine had been ordered to 251 (14.4%) participants. The amount of clinical work was reported to have decreased in April 2020 by 85.4% and in January by 18.3% of the dentists. New tasks had been assigned to 15.4%. A face visor had been adopted by 64.9% and an apron by 6.1% as new personal protective equipment. The use of both air turbine and ultrasonic scalers had decreased significantly in April 2020, but had returned close to normal by January 2021. Preprocedural mouth rinse had been introduced to the practice by 76.1% of the dentists. The pandemic has greatly affected the amount and contents of dentists´ work, as well as the use of instruments and personal protective equipment. Only few SARS-CoV-2 infections had been contracted at work, suggesting that the guidelines given during the pandemic have been adequate and dentists have followed them.