Hammaslääkäri

torsdag 08.12.2022

Aseptiikka on avainasia juurihoidossa

Suomalaiset väestötutkimukset osoittavat, että 40 prosentissa juurihoidetuista hampaista on apikaaliparodontiittia. Hoidon onnistumisprosenteissa on myös parantamisen varaa. Mihin sitten tulisi kiinnittää huomiota, kysyi endodontian erikoishammaslääkäri Päivi Siukosaari Diasteeman kesäluentopäivillä. Yksi vastaus on aseptiikka.

Juurihoidetun hampaan paranemiseen vaikuttavat alkudiagnoosi, aseptiikka, juuritäytteen laatu ja kruunun restauraatio. Bakteerien leviäminen tulisi estää eri työvaiheissa ja miettiä kaikkia eri kontaminaation lähteitä erikseen.

– Ajatuksen on kuljettava mukana jo alkuporauksesta alkaen. Esimerkiksi kaikki karioitunut hammaskudos tulisi poistaa, etteivät bakteerit kulje karioituneen kudoksen läpi kanavaan. Käyttäkää myös päivitetyn Käypä hoito -suosituksen vaikeusasteen arviointia. Se auttaa seulomaan esille mahdolliset sudenkuopat.

Ajattele aseptiikkaa laajasti

Ennen COVID-19-pandemiaa noin 20 prosenttia hammaslääkäreistä käytti kofferdamia säännöllisesti. Tuore Helsingin yliopiston vielä julkaisematon syventävien opintojen tutkimus (n = 132) kertoi, että kofferdamin käyttö juurihoitojen yhteydessä oli kasvanut 92 prosenttiin. Tutkimuksen mukaan noin kolmannes vastaajista oli lisännyt kofferdamin käyttöä pandemian myötä, vajaalla 70 prosentilla käyttö oli pysynyt ennallaan. Siukosaari huomauttaa, että kyselytutkimuksessa oli mukana valikoitunut joukko, kuten Kariologian ja endodontian jaoston jäseniä. Silti yli puolet vastanneista oli perushammaslääkäreitä, ja tulos viittasi siihen, että kofferdamin käyttö voisi olla lisääntymässä.

Aseptiikka tulisi nähdä kuitenkin kofferdamia laajempana prosessina. Englantilaistutkijat osoittivat, että juurihoidon aseptiikasta löytyy monta heikkoa kohtaa ja siihen tulisi kiinnittää korostetusti huomiota. Tuoreessa tutkimuksessa otettiin bakteerinäytteitä hoidon eri vaiheissa, eri kohdista:
38 prosentissa käytetyistä viiloista oli bakteereja juurentäyttöä aloitettaessa, 20–30 prosenttia instrumenteista ja hanskoista oli kontaminoituneita ja 50 prosenttia kofferdameista. Toisessa tutkimuksessa verrattiin normaalia juurihoitoprotokollaa ja tehostetun aseptiikan protokollaa, jossa juurihoitoon käytettävät kofferdam, instrumentit, viilat ja hanskat vaihdettiin ennen juuren täyttöä. Vuoden seurannassa onnistumisprosentti oli normaaliprotokollalla 67 ja tehostetussa protokollassa 85.

– Itseni nämä tutkimustulokset pysäyttivät kiinnittämään huomiota työskentelyyni. Pelkkä kofferdam ei riitä, vaan aseptiikkaa tulee miettiä laajemmin, korostaa Siukosaari.

Lähde: HLT, EHL Päivi Siukosaaren luento Juurihoidon ennuste – survival or success? Diasteeman kesäluentopäivillä 9.6.2022.